Myös hobitit puhuvat ranskaa

Niin se joulukuukin on ohi ! Tuntuu että tapahtuu paljon kaikkee ja yritän vaan pysyä perässä, toisaalta arjen mukanahan tässä ollaan menty ja kohta mennään taas..ajattelin vähän koota joulukuuta että omatkin ajatukset selkenis :D

Kuun alussa mulla alko steppi liikassa, kerron siitä ehkä myöhemmin lisää, sanotaan vaan että se on paljon kivempaa ku hengenpelastus ! Liikkamaikka oli muuten kirjottanu mun ranskalaiseen Wilmaan että mun taidot on hengenpelastuksessa vaatimukset täyttävät, voitto. Ja myös että mulla oli osallistuva ja hyvä asenne koko uintijakson ajan (melkein nauroin ääneen tota lukiessa).

Sit mulle ja saksalaisvaihtari Julialle muodostui tavaks mennä perjantaisin koulun jälkeen kahville Annonayn keskustaan :) Vastaanotin myös koko joulukuun ajan paketteja, host-äiti päivitteli et kuinka paljon niitä oikeen tulee..kiitos kaikille jotka muistitte mua kirjeellä tai paketilla tai jopa kummallakin ♥

Julian kanssa lähdössä ulos yks ilta :)

 Kävin Lyonissa siellä valofestivaaleilla, skypetin kavereiden kanssa, kirjotin hissa-mantsan kokeessa ensimmäisestä maailmansodasta kolme tuntia (ja sain näin tehtyä puolet kokeesta, mantsaosuudesta en nimittäin tiennyt mitään) sekä tutustuin mun amerikkalaiseen host-äitiin ! Carol tuli tosiaan joulukuun puolivälissä tänne Ranskaan, suurimman osan ajasta hän asuu Houstonissa, jossa hänellä ja host-isällä on toinen koti. Host-isä oli sanonut jo etukäteen, että talossa tulis olemaan ihan eri tunnelma Carolin läsnäollessa, mutta yllätyin silti muutoksesta ! Koko talo koristeltiin joulua varten, musiikki soi ja pöydän ääressä istuikin kolmen hengen sijaan neljä. Maudin esimerkin huomioiden jääkaappi on myös koko ajan täynnä. Mut on nyt virallisesti otettu perheeseen: mulle opetettiin resepti jolla tehään maailman parhaita brownieseja. Carol lähtee jo viikon päästä takaisin Jenkkeihin ja palaa tänne taas kesäkuussa ennen mun lähtöä..

ravintolassa Carolin saavuttua

Osallistuin myös tän meiän alueen välisiin maastojuoksukisoihin, eli sain juosta sen saman 3,3km matkan kolmannen kerran..tällä kertaa ei kuitenkaan varsinaisesti ollu yksilösuoritus, vaan juoksin kuuden muun mun lukiossa olevan tytön kanssa joukkueena. Sijotuttiin kaiken kaikkiaan yhdessä niin hyvin, että mennään koko Ranskan välisiin kisoihin !! Mä en kyllä pääse juoksemaan sinne, olin nimittäin meiän joukkueen vika (heh) ja sinne kisoihin on vaan viis paikkaa..mut ei se mitään, sain silti kultamitalin, joka on kiva matkamuisto ;)

taas mentiin !

tollanen pokaaliki saatiin

Leivoin suklaacookieseja mun luokalle joululahjaks ja sain aplodit ku jaoin niitä :D Meil oli supervaikee matikan koe josta en tajunnu mitään (en kyllä kauheesti jaksanu lukeakaan..), näin vaihtarikavereita ja host-isä ja Carol järjesti retken vuorille, eli pääsin ihailemaan huikeita näköaloja ja rämpimään lumessa !

oli parempia ku miltä näytti vaikka itse sanonkin

näkymiä huipulta

eskimoilua uuden talvitakin kanssa

Viime viikon olin host-äidillä, ja jouluaatto vietettiin hänen parhaalla kaverillaan. Ollaan nähty paljon mun host-veljeä Baptistea ja hänen tyttöystäväänsä Leanaa, he oli meiän kanssa myös jouluaattona. Kaiken kaikkiaan mun joulu oli hyvin erilainen tänä vuonna, mun ilme tais vähän venähtää kun sain eteeni joulupöydässä hummeria (joka oli kyllä poikkeuksellista myös ranskalaisille). Jo pelkästään se että jouluna olin itse vieras oli outoa, koska Suomessa suku kokoontuu jouluisin aina meille. Mutta joulu ranskalaisittain oli oikeen kiva ! Ollaan kyllä syöty ihan liikaa..

host-äidin ottama kuva jouluaattona :)

ranskalainen rapu

Lisäks ollaan oltu pari kertaa leffassa, oon nyt nähny Hobitin kakkososan, joka oli tietty dubattu ranskaksi. Onneks oon lukenu sen kirjan, muuten oisin pudonnu kyydistä varmaan ekan repliikin jälkeen. Tässä kuussa luin yhden kirjan sekä ranskaksi että suomeksi, ja kaveri lainas mulle Nälkäpelin ykkösosan ranskaksi. Alotettu on, katotaan pääsenkö koskaan loppuun asti. Sit kävin kampaajalla ja värjäsin hiukset jopa erittäin onnistuneesti ! Mentiin takas vähän tummempaan sävyyn, jonka ne ihanat maanantaiaamut uima-altaassa huuhto pois. Ite huomaan eron, se on pääasia.

Neljäs kuukausi Ranskassa ja vuosi 2013 on nyt ohi, saa nähdä mitä ensi vuosi tuo tullessaan !

2014 please be awesome

Joulumieltä etsimässä

Tänään heräsin kovaan tuuleen. Makasin sängyssä mun huoneessa talon ylimmässä kerroksessa ja pelkäsin että kattotiilet lähtis lentoon mun yläpuolelta, siltä ainakin kuulosti. Näkymä ikkunasta paljasti, että vain taivas oli valkoinen, lumesta ei ollut tietoakaan. Ei kyllä ollut mun joulumielestäkään :D

Ne vaihtarit, joiden kanssa oon puhunut asiasta, on sanonu ettei joulu oikeen tunnu joululta tällä kertaa. Oon samaa mieltä, eikä mun tee mieli ajatella asiaa sen enempää, yritän pitää joulun vaan päivänä muiden joukossa. Sitä sanotaan, että just joulu ois vaikeeta aikaa vaihtarille, että sillon koti-ikävä iskis pahasti. Mut sellastahan se on joka päivä, muistot rakkaista ihmisistä saattaa alkaa välähdellä mielessä kun esim. kuuntelee jotain tiettyä biisiä. Joulu eroaa arjesta vaan siten että se on sitä yhdessäolon aikaa, jollon munkin perheellä on tietyt, samanlaisena vuodesta toiseen toistuvat perinteet, joita rakastan, ja se saa ikävöimään enemmän. Mut ens vuonna saan taas sen perinteisen suomalaisen joulun, tänä vuonna sitä on kiva juhlistaa yhdessä mun ranskalaisen perheen kanssa. Luvassa on monen monituista joulupäivällistä, taidan joutua dieetille ens vuoden alusta.

host-isän kuusi

ja host-äidin kuusi !

 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille ! :)

All the little lights

Mä oon ottanu yheksi tän vaihtovuoden tavotteeksi yrittää tehä mahollimman paljon asioita, joita en oo ennen tehnyt tai joita en Suomessa pystyisi tekemään. Siihen tarjoutui tilaisuus viime viikonloppuna !

Lyonissa nimittäin vietetään joka vuosi sellasta neljä päivää kestävää valofestivaalia, jonka nimi on La fête des Lumières (Valojen juhla). Juhlan alkuperäinen tarkoitus on kunnioittaa Neitsyt Mariaa, joka paransi Lyonin rutosta keskiajalla, ja alunperin tää oli ihan Lyonin oma juttu: koko kaupunki oli valaistu kynttilöin joita ihmiset laittoivat ikkunoihin 8. joulukuuta. Viimesen vuosikymmenen aikana tästä on kuitenki tullut maailmanlaajuinen tapahtuma, ja joka vuosi Lyoniin tulee neljän päivän aikana n. 3-4 miljoonaa turistia ihailemaan erilaisia valotaideteoksia. Mä olin tänä vuonna yksi niistä neljästä miljoonasta !

Eli viime lauantaiaamuna otin suunnaksi Lyonin. Juna oli yllättäen 40 minuuttia myöhässä..kerroin tästä host-isälle ja heti tuli soitto perään että älä vaan lähde asemalta minnekään, koska se on huonoa aluetta..no sit juna oli saapuessaan niin täynnä että jouduin seisomaan (tosin ykkösluokan) käytävällä koko matkan kylki kyljessä toisten epäonnekkaiden kanssa. Onneks en kärsi matkapahoivoinnista :D Tää kaikki otti vähän päähän mutta fiilis parani kun pääsin perille, sain ostettua sen mun kaipaaman talvitakin ja tapasin Linnean :)

tää oli täyttä sattumaa Olivia ;)

Part Dieun ostoskeskuksesta

Mentiin siitä sitten Linnealle valmistautumaan iltaan, ja pian lähdettiin Linnean host-vanhempien kanssa keskustaan paikan päälle. Ilman heitä illasta ei ois tullu mitään, pitää olla lyonilainen että osaa mennä oikeisiin paikkoihin tossa tapahtumassa ! Käveltiin ihan reipas lenkki sen neljän viiden tunnin aikana, joka vietettiin ihaillen erilaisia valonäytöksiä ja erilaisin teemoin valaistuja katuja ja rakennuksia. Oli ihan uskomatonta, kaikki se mitä nähtiin korvas moninkertasesti pienen kivun jaloissa.Tästä pääsee Linnean postaukseen kyseisestä viikonlopusta, siellä lisää kuvia :)

Käytiin myös Lyonin joulumarkkinoilla, siellä oli varmaan sata pientä kojua joista pystyi ostamaan melkeen mitä vaan maan ja taivaan välillä..mulle tarttui illan aikana mukaan kuitenkin vaan lasillinen kuumaa viiniä, joka ei loppujen lopuksi maistunutkaan ihan samalta kuin glögi.

Olin kuullu useemmaltakin eri ihmiseltä että viikonloppuna Lyonissa tulisi olemaan ihan järkyttävä tungos, mutta sen tajus parhaiten vasta sitten kun tultiin sinne keskustaan ja alettiin kahlaamaan eteenpäin kaikkien muiden seassa. Useemmankin kerran luulin jääneeni porukasta ja jouduin etsimään tuttuja hahmoja ihmisten joukosta :D

saa jonkinlaisen käsityksen siitä ihmismäärästä..sekaan vaan !

Jäin Linnealle yöksi, ja sunnuntaina oli sitten tarkotus käydä kahvilla sen mun host-veljen tyttöystävän Leanan kanssa ennenku otin junan takasinpäin, mutta matkaan tuli pari mutkaa..oltiin nimittäin katottu bussiaikataulua väärin Linnean kanssa (moneskohan kerta ku mulle käy niin). Kun bussi saapui, todettiin ettei se olekaan se jolla pääsen suoraan ostoskeskukselle, jossa oli tarkotus tapaa Leana, ja pienen säädön jälkeen päädyin kuitenkin ottamaan sen bussin (.."tämä ei ole mikään taksi neitiseni"..). Stressitason käyrään tuli tosiaan pieni piikki kun kuulin Linnean huikkaavan poskisuudelmien jälkeen että mun täytyy vaihtaa bussia tai jotain. Puhelimessa selvitettyjen reittiohjeiden ja parin ohikulkijan neuvojen avulla päädyin keskustan metroaseman kautta sinne ostarille. Metron vaihtaminen oli ihan järkyttävää ihmismäärän takia..ku olin vaihtamassa metroa nii jäin ekalla yrittämällä vaunun ulkopuolelle, mä ja muutamat muut ei vaan yksinkertasesti mahduttu kyytiin. Parille onnettomalle kävi niin että laukku tai takki jäi oven väliin, mutta hätääntyneen riuhtomisen ansiosta näistäkin selvittiin. Seuraavaa metroa odottaessa olin päättänyt että tällä kertaa en jää ulkopuolelle ja kyynerpäätaktiikalla pääsin metroon. Olin tyytyväinen itteeni niin kauan kunnes tajusin että munhan pitäis päästä uloskin..tässä vaiheessa oli jo varmaa, että myöhästyisin junasta. Ostoskeskukselle päästyäni ja Leanan löydettyäni olin jo ihan puhki kaikesta juoksemisesta ja tönimisestä, mutta Starbucksin latte elvytti mut ja pian pitikin jo kiiruhtaa asemalle. Pääsin oikeaan junaan, host-isä haki mut asemalta ja kotiin päästyäni huokaisin helpotuksesta. Loppu hyvin kaikki hyvin :)

Lahjapaperirullia

Ensimmäinen joulukuuta ! Täällä alkaa olla aika viileetä, viimesen viikon aikana ilmaus "on kylmä" on kuultu liian monta kertaa..yks aamu host-isä ilmotti että asteita on -6 ! Sinnittelen vielä viikon nahkatakilla, sit pääsen luultavasti ostamaan paksumman version. Oon saanu kuulla kommentteja siitä miten suomalaisena mun pitäis sietää kylmyyttä paremmin..pystyn ehkä tottumaan nopeammin, mut ei se tarkota etteikö suomalaisillakin ois kylmä ! Ku tuun koulusta nii laitan lämmityksen päälle mun huoneeseen ja mulla onki välillä aika trooppiset olosuhteet.

valkoset kohdat on lunta !

se ainoa oikea avattiin tänään

 Mulla oli ennen syyslomaa eli reilu kuukaus sitte sellanen juoksutesti koulussa, ja ku sijotuin siinä ihan hyvin niin maikka ehdotti että voisin osallistua alueelliseen kilpailuun. Niinpä mä sitte juoksin sen saman matkan uudestaan keskiviikkona, alko kyllä vähän kaduttaa että suostuin ku tajusin että on hieman kylmempää ku viime kerralla.. En tuntenu mun kasvoja tai käsiä, pelkästään pistelyn jaloissa ja keuhkoissa, mutta sain tehtyä paremman ajan ku viimeks ja olin tyytyväinen lopputulokseen, olin kymmenes 27 osallistujasta. Täällä muuten urheilun merkitys mulle on korostunu entisestään, jos en tee mitään muutamaan päivään nii saatan olla ihan maassa :D

 

 

Nyt viikonloppuna mun host-veli tuli uusiseelantilaisen tyttöystävänsä kanssa taas käymään meillä (asuvat Lyonissa) ja tällä kertaa mukana oli myös tän tyttöystävän perhe, joka oli tullu katsomaan millasta Euroopassa on. Syötiin hyvää ruokaa (ja paljon), eli oli oikeen mukavaa ;)

Oma perhe on ollu nyt myös paljon mielessä, koska oon valmistellu joululahjoja lähetettäväks Suomeen. Muistin taas että kuulun maailman huonoimpiin lahjojen paketoijiin..te jotka löydätte jouluna kuusen alta vähän mielenkiintosemman näkösen paketin, muistakaa että ajatus on tärkein. Ens viikolla ois tarkotus vihdoinkin toteuttaa suuri lähetysoperaatio, toivottavasti paketit löytää tiensä perille !