Ole kuin kotonasi

Sitä oon saanut kuulla paljon viimesen kuukauden aikana joka täällä on nyt vietetty. Välillä mietin et ku mulle sanotaan "comme tu veux" eli kuten haluat, nii tarkottaako se että saan tosiaan itse valita miten toimin vai teenkö oikeesti jotain väärin..joka tapauksessa eka kuukausi täällä ei oo ollu ihan helpoimmasta päästä, mutta on ollu kivaa ja viihdyn hyvin ! Välillä tunnilla (eli niinä hetkinä ku en enää jaksa keskittyä ja oikeesti kuunnella, eli usein) mietin et wow, onhan se hienoo olla täällä, kuunnella kun opettaja selittää jotain ranskaks ja huomata miten pikku hiljaa alkaa ymmärtää enemmän ja enemmän. Viikko sitten päätin et Paula, nyt oikeesti opit puhumaan ranskaa ja oon nyt syöny lounasta ja ollu välitunneilla mun luokkalaisten tyttöjen seurassa ja alkanu myös puhumaan enemmän ranskaa ku englantia muiden vaihtareiden kanssa. Välillä on tuntunut että mun kielitaito ei kehittyis ja oon ollu huolissani, mut tulin siihen tulokseen et taidan odottaa itteltäni liikaa..eli tän viimesen viikon aikana oon alkanu yrittää enemmän puhumisen kanssa, oon ottanu sellasen asenteen et voin aina kokeilla vaikken osaiskaan täydellisesti ja tajusin että kyllähän sitä kehitystä on tapahtunu :D Oon alkanu kuunnella enemmän ranskalaista musiikkia ja tällä hetkellä mulla on työn alla kirja, joka pitää lukea ranskaa varten. 315 sivua ja kolme viikkoa aikaa..aiheena elämä keskitysleirillä.

sanavarastoa kasvattamassa

Muutto host-isälle ei ollu helppo sillon pari viikkoa sitten, just ku olin tutustunu host-äitiin ja asettunu taloks niin olikin jo aika vaihtaa paikkaa..mutta host-isä on osottautunut ihan yhtä kivaksi kun host-äiti :) Eilen illalla oltiin syömässä kiinalaista joidenki perhetuttujen kanssa, ja sen jälkeen host-isä opetti mulle improvisoimista pianolla ! Se oli ihan uskomatonta, miten kukaan voi olla niin lahjakas..itse asiassa sain eilen tietää että host-isä oli nuorena pianisti ja piano-opettaja, eli mulla on mahdollisuus oppia vaikka mitä seuraavan vuoden aikana.

Heti ekan muuton jälkeen huomasin, että mun kummassakin kodissa on ihan omat säännöt, mikä on tietysti luonnollista. Yks ero on ensinnäkin se, että host-äiti puhuu mulle pelkkää ranskaa. Host-isän kanssa ollaan puhuttu nyt enimmäkseen englantia, mikä on hyvä tutustumisen kannalta, mutta aiotaan jatkossa hoitaa asiat ranskaks (tällä hetkellä meiän kieli on franglish, ranskaa ja englantia vuorotellen tai sekasin).
Sit mun host-äiti myi oman apteekkinsa viime keväänä ja on nyt siis eläkkeellä. Host-isällä taas on paljon töitä, ja alusta asti on ollu selvää että välillä tulee sellasia iltoja jollon ollaan Maudin kanssa kahdestaan. Host-isä aikoo juosta kolmannen maratoninsa marraskuussa ja harjottelee sen takia ainakin 5 kertaa viikossa, eikä siis oo aamuisin himassa. Siks mennään Maudin kanssa bussilla kouluun, kun taas host-äiti pystyy kuljettamaan meitä. Host-isällä herätys on kuudelta, koska kello 7 tulee bussi, kun taas host-äidillä vasta 6:20, ja lähtö 7:20 autolla.
Host-isällä on kans enemmän sääntöjä. Pyykkiä saa pestä vain yöllä (yösähkö on paljon halvempaa) ja vain pari kertaa viikossa. Lisäks en oikee uskaltanu ekaan viikkoon olla alimmassa kerroksessa, jossa on tv-huone ja host-isän toimisto, koska mulle korostettiin aika tiukasti että siellä on tärkeitä ja erittäin luottamuksellisia papereita ja host-isä tekee paljon töitä. Täällä en myöskään tunne koko taloa, niinku et mitä kaikkien suljettujen ovien takana on (okei tein pientä tutkimusta yks ilta ku olin yksin), se on vähän jännää. Host-äidillä riittää, että huolehdin omasta huoneesta, kun taas täällä on joka viikko yhteinen siivouspäivä ja mun ja Maudin oletetaan auttavan joka päivä ruuanlaitossa. Se ei oo paljon pyydetty, en siis valita ! Ajattelin asiaa ja se on aikalailla ainoo päivän hetki ku ollaan kaikki yhdessä, muuten tehdään omia juttuja kaikki eri huoneissa. Host-äiti taas tuntuu olevan koko ajan jossain lähettyvillä, hoitaa kotia ja pihaa jne.

Nää talot on myös ihan erilaiset ! Siinä missä tää talo on ihan uusi ja vuorilla, nii host-äidin talo on yli 200 vuotta vanha kunnostettu mylly joen lähellä.  Lemmikit on kans erit :D Ollaan mun perheessä Suomessa puhuttu paljon siitä, että oisko kissa vai koira parempi. Nyt ku mulla on kokemuksia kummanki kanssa elämisestä niin mun mielipide on että kissa ! En taida olla ihan koiraihmisiä..Täällä aamusin, kun pakkaan laukkua pienessä kiireessä, meiän koira Lucky työntää kuonoonsa sinne. Yks ilta ku laitoin pyykkejä ja luulin olevani yksin nii säikähdin hirveesti kun Lucky tuliki yhtäkkiä ovesta. Aamusin se tulee nuolemaan mun naamaa tai jotain. Ja niinä kertoina ku joudun vastaamaan kotipuhelimeen nii mun keskittymistä ei auta yhtään se että Lucky läähättää vieressä..oon heitelly sille pari kertaa palloa ja nyt se seuraa mua se pallo suussa joka paikkaan. Host-äidin kissa Myrtille (eli Mustikka) taas on peruskissa, kiehnää jaloissa sillee sopivasti. Kissa tai koira, lemmikeistä oli tosi vaikee saada hyviä kuvia :D

Myrtille

Lucky

Musta on nyt alkanu tuntua, että asiat alkaa vähitellen sujua täällä. Kaikki menee parempaan suuntaan koko ajan ja viihdyn täällä tosi hyvin :)

My two rooms

Noniin nyt on eka viikko host-isän luona takana !

tossa mun kamat pariks viikoks

 Pakkaaminen oli tosi vaikeeta, en yhtään tienny mitä ottaa mukaan..luulen et yheks viikoks on sit helpompi miettii mitä pakkaa, ainaki toivottavasti. Sunnuntaina ajettiin host-isän luo ylös vuorille se n. 5min ja mua odotti tällänen näky:

 

Toi talo on must tosi kiva, hymy leveni ku näin sen ekaa kertaa hahah. Se on ihan uus, rakennettu joskus nelisen vuotta sitte. 

näkymä portilta

takapiha, vasen yläikkuna on mun ja oikee Maudin

Sit mun huoneesta, eka kuva on otettu ikkunan luota

taustalla koira joka kuorsaa täl hetkel täs mun vieressä

 Mul ei oo vielä kaappia täällä, saan sen sit jossain vaiheessa. Itseasiassa torstaina tuli ne kaapin ovet ja roudattii ne ikkunan kautta mun huoneeseen jossa käviki ilmi et ne ovet on liian isot eikä mahdu tänne.....se tilanne oli niin koominen, miten tollanen on ees mahollista, ranskalaiset..eli menee vielä hetki ennenku saan kunnon kaapin, täl hetkel käytän vasenta puolta hyllystä joka on ton sermin takana ja ne kaapin ovet on olkkarissa odottamassa viimestä tuomiota. 

mul on kummassaki huoneessa tosi iso sänky :D

näkymä mun ikkunasta takapihalle

Sit mun huone host-äidin luona (kuvat on otettu ovelta vasemmalta oikeelle)

Ja vielä näkymät ikkunoista:

Tällästä täällä ! En osaa sanoo kummasta huoneesta pidän enemmän, kummassaki talossa on puolensa :)

Tällä viikolla olin keskiviikkona vaihtarikavereiden kanssa iltapäivän Annonayssa eli kaupungissa jossa käydään koulua ja eilen olin shoppailemassa Elizabethin, tsekkivaihtarin, kanssa Saint-Etienne-nimisessä isommassa kaupungissa jonne matkattiin bussilla n. tunti.

meil oli oikeen tuottoisa reissu !

Sit eilen illalla oltiin host-isän ja Maudin kanssa syömässä pienessä ravintolassa n. 10min ajomatkan päässä. Siin palvelua odotellessa host-isä otti lehtiön ja kynän esiin (olin kattonu niit jo vähän aikaa ja ihmetelly miks ne on mukana) ja ilmotti et nyt ollaan hirsipuuta ranskaks ! Katoin sitä vähän aikaa tosi hämmentyneenä..mut se oli hauska idea ja olin otettu et se oli ihan etukäteen suunnitellu tollasta mua varten. Kokeilin itekki arvuuttaa paria sanaa niiltä, oli kuulemma ihan hyvät yritykset :D
Nyt oon siis vielä viikon täällä ja sit takas host-äidille. Viikko on aika lyhyt aika muuttojen välissä, mut kyllä se siitä :) Ajattelin ens viikolla postailla vähän eroista näiden kahden talon/perheen välillä, koska niitä löytyy !

Lyon valloitettu

Salut !
Aika kuluu täällä hurjan nopeesti, vasta äsken harmittelin miten nopeesti viikonloppu meni ja tässä sitä taas ollaan uudestaan samassa tilanteessa (eikä asiaa auta et tiedän et huomenna oon kello 8 uima-altaassa hengenpelastuksen merkeissä)..

Mut tää viikko oli mun ensimmäinen kokonainen viikko koulussa, ja kaikki tulee tutummaks joka päivä. Tiiän mille bussipysäkille mun pitää mennä minäki päivänä, kumpaan jonoon pitää mennä ruokalassa jos haluun pastaa, monelta kello soi jne. Tollasii pieniä asioita jotka alkaa tulla rutiinilla :) Tääl ei oo tapahtunu ihmeempiä, paitsi viikko sitte sato niin kovaa et meiän alakerta tulvi..tota ennen tuntu et tääl on aina kuuma eikä satais koskaan ! Ja sit tänään onnistuin rikkoo taulun ku kannoin imuria meiän kapeessa portaikossa..toistelin vaa et oon tosi pahoillani ja host-äiti sano et jos ei koskaan satu mitään ni se tarkottaa ettei koskaan tee mitään (jos ymmärsin oikein). Ja nii oon nyt ollu kolmissa käsipallotreeneissä ja nähny myös yhen pelin, meil on tiistaisin ja perjantaisin treenit ja viikonloppusin peli. Oon kyl sen verran hukassa kentällä et toivon ettei mua laiteta pelikokoonpanoon viel vähään aikaan. Perjantai 13. suju kans ilman onnettomuuksia, sain ainoostaan iskun kasvoihin ku pelattiin ekaa kertaa treeneissä :D

Mut eilen sit pääsin käymään Maudin ja sen kaverin kanssa Lyonissa ! Mentiin junalla, matka kesti noin puol tuntia kaupungista jonne host-äiti heitti meiät autolla. Sit perillä tavattiin myös Maudin serkku ja muita kavereita ja mentiin kauppoihin. Sitä oli odotettu, koska yhteen matkalaukkuun ei mahtunu kauheesti vaatteita..sain ostettuu suunnillee kaiken mitä olin ajatellu, ja se kaikki oli tietysti tarpeellista ;)

En saanu otettuu kauheesti kuvii, oli huono sää, mut ollaan kyl menossa viel uudestaan Lyoniin et ehkä sit paremmalla onnella ! Nyt alan valmistautuu ensimmäiseen muuttoon kahen kodin välillä, pääsen vihdoin tapaa mun host-isän :)

Sanoja sieltä täältä

Koulun alku tosiaan veti fiiliksiä vähän alemmas..tiistaina oli siis mun eka päivä St. Denis -nimisessä koulussa, jonne on meiltä noin 20 minuutin ajomatka. Ymmärsin että ku oon host-äidin luona saadaan Maudin kanssa kyyti kouluun, mut host-isältä mennään bussilla. On vähän erilaista ku Suomessa oon tottunu liikkumaan kaikkialle pyörällä ja koulumatkan varrella huomattavin maamerkki jonka ohitan on Esport Arena, ja täällä host-äiti näyttää et tuolla on nyt Alpit ja Mont Blanc on tuollapäin. En valita ! Maisemat on upeita ja tykkään muutenki autossa istumisesta. Parina aamuna ollaan nähty kuumailmapalloja jotka nousee ilmaan aamuauringon valossa.

näkymä koulun kirjaston ikkunasta

Eka koulupäivä jännitti mua aika paljon, mutta loppujen lopuks se meni hyvin, Maud auttaa mua tosi paljon kaikessa ja varsinki ekana koulupäivänä olin ihan riippuvainen siitä. Lukujärjestyksessä on pitkiä päiviä, mutta ainakaan meiän koulussa ei oo lauantaityöpäiviä ! En oo ihan varma mille kaikille tunneille mun pitää osallistua, mut puhuin mun luokanvalvojan kanssa ja se veti esim. latinan heti yli mun lukkarista (onneks). Keskiviikkosin on lyhyt päivä, 8-11, ja ekat torstait meen kouluun vasta klo 11 (parin viikon päästä torstaiaamusin on testejä). Kahen tunnin ruokikset tuntuu tosi pitkiltä, ku on Suomessa tottunu vaan tankkaamaan nopeesti jotain. Täällä ollaan kävelty kaupunkiin ostamaan esim. patonkia ja menty syömään läheiseen puistoon. Samassa koulussa on mun lisäks 5 muuta Yfun vaihtaria, joihin tutustuin siellä saapumisvalmennuksessa. Välitunneilla oon joko niiden tai sit Maudin ja sen kavereiden kanssa. Ootan et mun ranska paranee että pääsisin tutustuu kunnolla mun luokkalaisiinki.

Ranskalaisessa lukiossa on kans kolme luokkaa, mutta mun ikäset on niinku abeja. Tääl on kolme linjaa, joista valitaan yks ja lukujärjestys määräytyy sen mukaan minkä painotuksen valitsee. Ite oon tokalla -97-syntyneiden kaa ja S-linjalla, jossa opiskellaan luonnontieteitä (fysiikka ranskaks on muute jännää). Maud on ES-linjalla, jolla on taloutta, historiaa ja tällästä ja useimmat vaihtarit laitetaan L-linjalle jolla opiskellaan kirjallisuutta ja kieliä. Katotaan pysynkö tiedelinjal..bilsassa opiskellaan jotain perimän jakautumisprosesseja..oon ottanu tavaks kysyy siltä joka istuu mun vieressä et onks se asia helppo jota käsitellään ja on tullu selväks että ranskalaistenki oppilaiden on vaikee pysyä mukana tunneilla.

olin yks päivä lenkillä

On kiva huomata, että jo viikossa oon alkanu ymmärtää vähän paremmin ranskaa. Oon tavannu monta mun host-äidin tuttavaa, jotka välil kesken keskustelun kysyy et ymmärränkö mä siitä mitään. Vastaus on aina vähän, sanoja sieltä täältä. Välillä koulussa huomaa että itse asiassa ymmärs mitä opettaja sano, mutta pääasiassa ihmiset puhuu niin nopeesti että on vaikee pysyä mukana. Oon ollu tosi väsyny, muutos ja kieli saa aivot kuumentumaan. Oon tavallaan kolmen kielen risteyksessä, koska joka päivä tulee käytettyy niin ranskaa, englantii ku suomeaki jollain tapaa. Kesken keskustelun saatan sanoo "Nii !" jos oon samaa mieltä ja sit saan outoja katseita. Koulun jälkeen tarvii aina pientä nollausta, tekee mieli vaan maata sängyllä, tuijottaa kattoon ja olla ajattelematta mitään. Sen takii pidän niistä päivistä ku mennään Maudin kanssa bussilla kotiin, saa kuunnella musiikkia ja katella maisemia puolen tunnin ajan. (Kaikki muuten ajaa täällä tosi kovaa, varsinki se bussikuski. Yhes kohtaa sitä ajoreittii tieltä on pieni pudotus alas ja pelkään aina että päädytään kaarteen jälkeen sinne laakson pohjalle.)

Kaiken kaikkiaan suoriuduin koulun alusta ihan hyvin lukuunottamatta sitä ku perjantaina eksyin ja sain juosta ympäriinsä ettimässä luokkaa. Jatkossa katon vähän tarkemmin missä tunnit pidetää ! Mulla ois vaikka mitä muuta kerrottavaa, koulusta ja ihmisistä siihen et täällä JUUSTOmainoksissa on puolialastomia miehiä..joka päivä näen, koen tai opin jotain uutta.

Nyt on kulunu 12 päivää lähdöstä ja alan pitää ranskalaisesta elämästä joka päivä enemmän :)

Hengissä ollaan

Terveiset Ranskan maaseudulta ! Tuntuu et viimeset viis päivää on kestäny iäisyyden, on tapahtunu niin paljon kaikkee ja oon vähän hukassa koko ajan.

Viime keskiviikkona, eli melkee viikko sit, saavuttiin neljän muun tytön kanssa Ranskaan jossa meitä oli vastassa Yfun vapaaehtosia. Ensimmäiset poskisuudelmat oli vähän kankeita mut nyt niitä on saanu tehdä sen verran et sujuu jo luontevammin. Täälläpäin tehään kaks suudelmaa ja alotetaan vasemmalla poskella, nukkumaan mennes ja aamuisin tehään yks ja alotetaan edellee vasemmalla. Toi on itseasias kiva tapa joka ois hyvä Suomessaki, se tois vähän lämpöä suomalaiseen arkeen :D
Yfun saapumisvalmennuksessa aloteltii ranskan puhumista ja käytiin läpi samoja asioita joista on puhuttu jo tosi paljon, mut ihan hyvä et tuli taas kerrattua. Tuli tunne et ymmärrän ranskaa paremmin ku luulin ! Lauantaina sit lähettiin kohti isäntäperheitä, meit lähti aika monta tälle alueelle alppien lähelle (yks toinen suomalainenki, Linnea jonka blogi tässä). Matka taittu ensin bussilla Pariisiin ja sit junalla Lyoniin josta toisella junalla St. Etienne-nimiseen kaupunkiin. Siel meitä oli odottamas perheet, kaikki oli tosi jännittyneitä. Sitä hetkee oli odotettu ja pelätty niin kauan ! Mua oli vastassa host-äiti, sisko Maud ja Maudin serkku Mathilde. Alku oli aika kankee..mul on se ongelma et ku mulle puhutaan nii ymmärrän mikä on aihe mut siihen se vähän jääki, tai sitku näytän siltä et en oo ollenkaa kärryillä nii selityksen jälkee en välttämättä osaa vastata. Se on tosi turhauttavaa mut toivon et 10kk riittää tän kielen oppimiseen !

sisäoppilaitos jossa valmennus oli

Linnea ja Susanna :) hehkutettiin viimesiä hetkiä ku sai puhuu suomee livenä

kylästä jossa valmennus oli

junassa matkalla Lyoniin

Lauantai-iltana oli sellaset pienet juhlat mulle ja kolmelle muulle vaihtarille, meiän kaikkien siskot tuntee toisensa ! On kiva et tutustuin niihin vaihtareihin siel Yfun valmennuksessa, meit taitaa olla yhteensä viis samassa koulussa. Eli en jää yksin :D jos siis löydän tutut sielt koulusta välitunnin aikana..mun lukio on ilmeisesti 1000 oppilaan koulussa, eli ihmisii on 2,5-kertaa enemmän ku mun Suomen koulus..

sunnuntailta :)

Sunnuntaina lähettiin syömään host-äidin siskon luokse eli Maudin serkuille. Luulin et mentäis sinne vasta illalla ja olin jotenki ymmärtäny et saatettais käydä kaupassa päivällä mut sit oltiinki menossa uimaan. Myöhemmin selvis et niil serkuilla on uima-allas..tää kuvaa hyvin miten hukassa oon !!
Perillä meil oli kunnon ateria: alkupala, pääruoka, juusto, jälkkäri ja kahvi. Pääasias mä vaan kuuntelin hiljaa ku muut puhu, en ymmärtäny ku sanan sieltä täältä, ihmiset puhuu niin nopeesti. Join siin viiniä jota mulle tarjottiin (ja joka on itseasias aika hyvää) ja söin viel vähän lisää. Ruoka ja kieli on just ne syyt joiden takii valitsin Ranskan kohdemaaks, ja niitä sainki sit kunnon annoksen sunnuntaina ! Jäätiin viel yöks sinne serkuille, ja tänään herättiin myöhään ja käytiin Maudin ja Mathilden kaa ottaa must kuva jotain koulun papereita varten. Myöhemmin host-äiti haki mut ja Maudin ja käytiin mäkkärissä ja kaupassa. Siin oli kaks jännää kokemusta joist huomas taas kuinka erilaista kaikki on. Mäkkäris oli tavallisten kassojen lisäks sellaset automaatit joista pysty tilaa, sain valita lohkoperunat ranskalaisten sijaan ja lopuks se kone ehdotti viel kahvia jälkkäriks :D Kaupassa oli taas tosi turhauttavaa koska etin mm. lämpösuojasuihketta ja en ymmärtäny mitä niis kaikis pullois ja purkeis luki. Lisäks tääl on tosi kuuma, sen huomas heti sunnuntaina ku tultiin ulos junasta ja oli 30 astetta..ja ihmiset näyttää joko paljon nuoremmalta tai vanhemmalta ku mitä oikeesti on ! Se, et asutaan oikeesti in the middle of nowhere on suurin ero, koska Suomes oon tottunu asumaan vähän erilaises ympäristössä..tääl on pakko mennä kaikkialle autolla, koska välimatkat on niin pitkiä.

host-äidin talo, vanha mylly

Aluks oli tosi outoa olla täällä, en tienny missä on roskis, mihin voin laittaa märän pyyhkeen, mistä saan lautasen jne..Mut oon saanu kysyttyä kaikesta tollasesta ja nyt oon jo alkanu asettua taloks. Äsken host-äiti näytti miten pesukonetta käytetään ja puhuin jotain Maudin kanssa, tollasist pienistä asioista tulee hyvä mieli. Vaihtoon lähteminen oli yks parhaimmista päätöksistä mitä oon tehny ! Huomenna alkaa koulu, saa nähä mitä mieltä sit oon täst kaikesta..mut täs oli vähän tunnelmia mun ekoilta päiviltä, tuun varmasti viihtymään :) Laitan myöhemmin kuvii mun huoneesta jne !