sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Ole kuin kotonasi

Sitä oon saanut kuulla paljon viimesen kuukauden aikana joka täällä on nyt vietetty. Välillä mietin et ku mulle sanotaan "comme tu veux" eli kuten haluat, nii tarkottaako se että saan tosiaan itse valita miten toimin vai teenkö oikeesti jotain väärin..joka tapauksessa eka kuukausi täällä ei oo ollu ihan helpoimmasta päästä, mutta on ollu kivaa ja viihdyn hyvin ! Välillä tunnilla (eli niinä hetkinä ku en enää jaksa keskittyä ja oikeesti kuunnella, eli usein) mietin et wow, onhan se hienoo olla täällä, kuunnella kun opettaja selittää jotain ranskaks ja huomata miten pikku hiljaa alkaa ymmärtää enemmän ja enemmän. Viikko sitten päätin et Paula, nyt oikeesti opit puhumaan ranskaa ja oon nyt syöny lounasta ja ollu välitunneilla mun luokkalaisten tyttöjen seurassa ja alkanu myös puhumaan enemmän ranskaa ku englantia muiden vaihtareiden kanssa. Välillä on tuntunut että mun kielitaito ei kehittyis ja oon ollu huolissani, mut tulin siihen tulokseen et taidan odottaa itteltäni liikaa..eli tän viimesen viikon aikana oon alkanu yrittää enemmän puhumisen kanssa, oon ottanu sellasen asenteen et voin aina kokeilla vaikken osaiskaan täydellisesti ja tajusin että kyllähän sitä kehitystä on tapahtunu :D Oon alkanu kuunnella enemmän ranskalaista musiikkia ja tällä hetkellä mulla on työn alla kirja, joka pitää lukea ranskaa varten. 315 sivua ja kolme viikkoa aikaa..aiheena elämä keskitysleirillä.

sanavarastoa kasvattamassa
Muutto host-isälle ei ollu helppo sillon pari viikkoa sitten, just ku olin tutustunu host-äitiin ja asettunu taloks niin olikin jo aika vaihtaa paikkaa..mutta host-isä on osottautunut ihan yhtä kivaksi kun host-äiti :) Eilen illalla oltiin syömässä kiinalaista joidenki perhetuttujen kanssa, ja sen jälkeen host-isä opetti mulle improvisoimista pianolla ! Se oli ihan uskomatonta, miten kukaan voi olla niin lahjakas..itse asiassa sain eilen tietää että host-isä oli nuorena pianisti ja piano-opettaja, eli mulla on mahdollisuus oppia vaikka mitä seuraavan vuoden aikana.

Heti ekan muuton jälkeen huomasin, että mun kummassakin kodissa on ihan omat säännöt, mikä on tietysti luonnollista. Yks ero on ensinnäkin se, että host-äiti puhuu mulle pelkkää ranskaa. Host-isän kanssa ollaan puhuttu nyt enimmäkseen englantia, mikä on hyvä tutustumisen kannalta, mutta aiotaan jatkossa hoitaa asiat ranskaks (tällä hetkellä meiän kieli on franglish, ranskaa ja englantia vuorotellen tai sekasin).
Sit mun host-äiti myi oman apteekkinsa viime keväänä ja on nyt siis eläkkeellä. Host-isällä taas on paljon töitä, ja alusta asti on ollu selvää että välillä tulee sellasia iltoja jollon ollaan Maudin kanssa kahdestaan. Host-isä aikoo juosta kolmannen maratoninsa marraskuussa ja harjottelee sen takia ainakin 5 kertaa viikossa, eikä siis oo aamuisin himassa. Siks mennään Maudin kanssa bussilla kouluun, kun taas host-äiti pystyy kuljettamaan meitä. Host-isällä herätys on kuudelta, koska kello 7 tulee bussi, kun taas host-äidillä vasta 6:20, ja lähtö 7:20 autolla.
Host-isällä on kans enemmän sääntöjä. Pyykkiä saa pestä vain yöllä (yösähkö on paljon halvempaa) ja vain pari kertaa viikossa. Lisäks en oikee uskaltanu ekaan viikkoon olla alimmassa kerroksessa, jossa on tv-huone ja host-isän toimisto, koska mulle korostettiin aika tiukasti että siellä on tärkeitä ja erittäin luottamuksellisia papereita ja host-isä tekee paljon töitä. Täällä en myöskään tunne koko taloa, niinku et mitä kaikkien suljettujen ovien takana on (okei tein pientä tutkimusta yks ilta ku olin yksin), se on vähän jännää. Host-äidillä riittää, että huolehdin omasta huoneesta, kun taas täällä on joka viikko yhteinen siivouspäivä ja mun ja Maudin oletetaan auttavan joka päivä ruuanlaitossa. Se ei oo paljon pyydetty, en siis valita ! Ajattelin asiaa ja se on aikalailla ainoo päivän hetki ku ollaan kaikki yhdessä, muuten tehdään omia juttuja kaikki eri huoneissa. Host-äiti taas tuntuu olevan koko ajan jossain lähettyvillä, hoitaa kotia ja pihaa jne.

Nää talot on myös ihan erilaiset ! Siinä missä tää talo on ihan uusi ja vuorilla, nii host-äidin talo on yli 200 vuotta vanha kunnostettu mylly joen lähellä.  Lemmikit on kans erit :D Ollaan mun perheessä Suomessa puhuttu paljon siitä, että oisko kissa vai koira parempi. Nyt ku mulla on kokemuksia kummanki kanssa elämisestä niin mun mielipide on että kissa ! En taida olla ihan koiraihmisiä..Täällä aamusin, kun pakkaan laukkua pienessä kiireessä, meiän koira Lucky työntää kuonoonsa sinne. Yks ilta ku laitoin pyykkejä ja luulin olevani yksin nii säikähdin hirveesti kun Lucky tuliki yhtäkkiä ovesta. Aamusin se tulee nuolemaan mun naamaa tai jotain. Ja niinä kertoina ku joudun vastaamaan kotipuhelimeen nii mun keskittymistä ei auta yhtään se että Lucky läähättää vieressä..oon heitelly sille pari kertaa palloa ja nyt se seuraa mua se pallo suussa joka paikkaan. Host-äidin kissa Myrtille (eli Mustikka) taas on peruskissa, kiehnää jaloissa sillee sopivasti. Kissa tai koira, lemmikeistä oli tosi vaikee saada hyviä kuvia :D

Myrtille

Lucky
Musta on nyt alkanu tuntua, että asiat alkaa vähitellen sujua täällä. Kaikki menee parempaan suuntaan koko ajan ja viihdyn täällä tosi hyvin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti